Tästä on kiva jatkaa eteenpäin!
Eilen jaettiin taas Oscarit ja elokuvien lisäksi valokeila kohdistui tietenkin myös pukuloistoon. Hyvä katsaus niistä löytyy täältä. Suosikkejani olivat näyttelijäsuorituksistaan palkitut Jennifer Lawarence ja Anne Hathaway. Lisäksi onnistuneita olivat Jennifer Garner, Nicole Kidman ja Stacy Keibler.
Gaala sähköistääkin aina alkuvuoden elokuvatarjonnan, jolloin teattereissa on melkein runsaudenpulaa.
Pääsimmekin lyhentämään listaa ja katsomaan jokin aika sitten kutsuvierasnäytöksessä Les Misérables -elokuvan. Oscareita se sai kolme, joista odotetusti naissivuosa meni Anne Hathawaylle upeasta suorituksesta. Sen takia, sekä mahdollisuuden nähdä Hugh Jackmanin ja Russell Crowen laulavan, kannattaa melkein mennä katsomaan tämä!
Näytöksemme jälkeen oli tarjolla vielä ranskalaisia viinejä ja juustoja teeman hyvin sopien, nam!
Itse elokuva on upeasti tehty, mutta koska en ole niin musikaalien ystävä, oli aavistuksen puuduttavaa kahlata 2.5 tunnin tarina läpi valokankaalla pelkästään laulettuna. Olisin toivonut samantyyppistä sovitusta kuin vaikka Moulin Rougessa niin, että tarinaa olisi viety välillä myös pelkillä vuorosanoilla eteenpäin. Esitys toimiikin varmasti näyttämöllä parhaiten.
Trailerin pääset katsomaan tästä.
 |
| Anne Hathaway karisti kirjaimellisesti Prinsessapäiväkirjat-pölyt yltään |
Kävimme myös viikko sitten katsomassa toisen saman genren elokuvan, Anna Kareninan. Historiallisten leffoja tulikin kerralla sitten vähän enemmän.
Mutta olikin ehkä aika saada parempi käsitys Tolstoin kirjaklassikosta, jota en siis ole lukenut... Elokuvasovitus oli oikein hyvä ja mukana tässäkin nähtiin hienoja näytteliöitä kuten Keira Knightley ja Jude Law. Plussaa mielestäni hauskan erilaisesta kuvauksesta, kun elokuva eteni välillä teatterin lavasteissa.
Traileriin pääset tästä.
 |
| Anna Karenina voitti myös Oscarin puvustuksesta - ja ihan syystä! |
 |
| Kuvat/Finnkino.fi |
Oletko nähnyt jo näitä tai mitä viimeksi katsomaasi elokuvaa suosittelet?
PS. Muista osallistua synttäriarvontaan, jossa on jaossa 150 euron arvoinen lahjakortti
Galleria Esplanadiin!
Totta on sekä se että sinulla on hieno blogi kuin se että Les Mis toimii paremmin näyttämöllä! ;)
VastaaPoistaHugh Jackmanista mulla oli vähintään suuret varaukset mutta hän osoittautui huiman karismaattiseksi ja elokuvaa parhaansa mukaan kantavaksi Jean Valjeaniksi. Kaikki muut...njaa. ;P En voinut olla vertaamatta näyttämöversioon jossa luonnollisesti laulu on suurimmassa osassa, taitava laulu, ja omalle mielikuvitukselle jää enemmän tilaa. Elokuva tietysti vääntää rautalangasta osia ja omassa mielessä se vie vaikuttavuutta.
Russell Crowe oli ihan kauhea. Javertin rooli on mahtava vaikkapa esim. Sören Lillkungin esittämänä kun aikuisten oikeasti osaa laulaa. ;D Olisin tosiaan toivonut että elokuvaan olisi otettu/saatu parempia laulajia mutta no, pitää mennä taas kokemaan näyttämöversio syksyllä Tampereella. :)
S.
Kiitos :)
PoistaJoo, pitää nähdä tuo vielä musikaalina, jossa se pääsee varmasti oikeuksiinsa. Vaikka ihan hyvä, että isommallakin joukolla on mahdollisuus nähdä tuo valkokankaalta, niin saa edes jonkinlaisen kuvan.
Mä olen nähnyt Kupunginteatterissa Les Misin ja onhan siinä upea musiikki. Upeinta olisi nähdä se Lontoossa tai NYCissä! Mä rakastan musikaaleja, joten kyllä DVD pitää vähintään vuokrata. Laulut tässä musikaalissa eivät ole teknisesti kovin vaikeita, joten näyttelijät selviävät niistä varmaan ihan kohtuullisesti, varsinkin, jos ne on äänitetty useammalla otolla. Luin jostain, että Anne H. olisi vetänyt I Dreamed A Dreamin kerrasta purkkiin.
VastaaPoistaNo noilla suurilla näyttämöillä nämä ovat varmasti huikeita. Mutta sinun kannattaa ehdottomasti mennä katsomaan tämä vaikka Tennari 1:ssä, niin elämys on paras mahdollinen isolta kankaalta ja sillä äänentoistolla!
PoistaJoo ja kuulemma näyttelijöiden lauluosuudet on nauhoitettu livenä kuvauspaikoilla, eikä etukäteen studiossa kuten yleensä!
Voin valaista että ainakin omalla kohdalla Lontoon Les Mis -versio hävisi hands down Kaupunginteatterille! Johtuu varmaan siitä että Lontoossa ei jaksettu vetää sellaisella innolla kuin Hesassa jossa väki oli intoa piukassa varmaankin upeasta ja harvinaisesta isosta produktiosta. Vaikka Lontoossakin toki väki vaihtuu, kyllä se liiankin rutinoitua oli. Ehkä osuin huonolle päivälle:)
VastaaPoistaMitä tulee musiikin haastavuuteen, aika jännä mielipide Marjukka kun Kaupunginteatterin versiossa mukana olleet ovat sanoneet että tämä oli yksi uran haastavimmista rooleista, siis nimenomaan työkseen laulavat, ei laulavat näyttelijät:)
Aijaa, en olisi ajatellut sitä noin, mutta voi hyvinkin olla mahdollista! Ei kyllä saisi noilla lavoilla leipääntyä..
PoistaTuosta laulutekniikasta en osaa sanoa mitään... :)
Täältä myös komppi teatteriversion paremmuudesta.
VastaaPoistaEikäs se ole tekniikka joka riittää pelkästään lavalla tai laulun tekninen helppous mitään välttämättä kerro vaan tunne joka pitää osata ilmaista ilman sitä tolkutonta alleviivausta mikä ainakin omasta mielestä pilasi Hathawayn I dreamed a dreamin.
Kiira.
Pitää kyllä tehdä retki Tamperelle syksyllä!
PoistaNiin ja noissa kappaleissa ainakin tarvitaan sitä tunnetta mukaan (sopivasti)!
Me oltiin lontoon 20-vuotisjuhlanäytöksessä katsomassa Les Miserables ja se oli upea kokemus kaikin puolin. Pitkään kytättiin lippuja ja onneksi saatiin. Hieman pelkään leffaversiota ja ei olla sitä vielä käyty katsomassakaan.
VastaaPoistaAi niin ja Moulin Rouge oli aivan loistava. Vieläkin kaipaan samantyylistä yhtä hienoa elokuvaa.
PoistaWau, olet päässyt tuollaiseen! Siellä ainakin laitettiin varmasti parasta... Tuon jälkeen leffa voi tuntua ehkä vähän ontolta... Mutta eihän noita oikeastaan voi verrata, kun ne ovat niin eri maailmasta...
PoistaMoulin oli kyllä hieno spektaakkeli!
Kuten olen omassa blogissani molemmista avautunut, niin rakastinrakastinrakastin molempia, varsinkin Kurjia <3 :D
VastaaPoistaAika vaikuttavia nuo molemmat olivat!
PoistaNoi leffajutut eivät sovi mulle lainkaan. Itse en fanita yhtään leffamusikaaleja. Oltiin aikoinaan häämatkalla Thaimaassa ja oli koko pv aikaa Bangkokissa ennen iltasiirtymistä etelään, käytiin leffassa. Nähtiin Moulin Rouge. Koko leffasta ei ollut silloin tietoakaan Suomessa ja mä vaan mietin miten toi nainen näyttää ihan Nicole Kidmanilta mutta en tiedä leffasta mitään. Ehkä pitkä lento ja saapumisen kuumuuteen + häät ovat ohi yhtälö tarkoitti sitä etten voinut antaa kaikkea leffalle. Toista kertaa en mennyt enää katsomaan, ehkä olisi pitänyt.
VastaaPoistaChicagon näin lentokoneessa, matkustettiin Saksasta Chileen. Lufthansalla usein leffat ovat dupattuja, näyttelijät puhuivat saksaa ( tai espanjaa ) ja tekstitys oli toisinpäin. Siinä sitä vaan sujuvasti kuunneltiin lauluja, niitä onneksi ei oltu dupattu.
Lontoossa tuli aikoinaan käytyä useinkin ja aina käytiin musikaaleja katsomassa. Koska en niistä juuri mitään tiedä, voittajaksi tuli se, minkä lippuja sai halvalla. Eikä niin väliäkään, sillä ne olivat aina kaikki loistavia.
Les miserablen mentiin ystäväni kanssa katsomaan ns normihinnalla koska ystäväni halusi juuri tämän nähdä. Oli kyllä vakuuttava.
Joo leffamusikaalit voi välillä olla vähän raskaita... Moulin oli kivasti toteutettu, niin sen jaksoi hyvin katsoa.
PoistaLontoossa kyllä pitäisi ehdottomasti käydä jossakin musikaalissa - se on varmasti elämys!
Kivaa viikonloppua :)
Olen nähnyt Les Mis-musikaalin Åbo Svenska Teaterissa toissa vuonna, jolloin Mariuksena oli Tomi Metsäketo. Itse olen taas suuri musikaalien fani, joten kokemus oli upea. ÅST:ssa on muutenkin todella hienoja produktioita ;) Odotan innolla kyllä elokuvaversion näkemistä!
VastaaPoistaAnna Karenina oli ihan ok, mutta kuten HBL:n arvostelussa sanottiin, niin jäin hieman kaipaamaan tunteellista syvyyttä Keira Knightleyn esitykseen. Olisi ihana nähdä Krista Kososen Anna Karenina, kuulemma tajunnan räjäyttävä :)
Musikaalit ovat kyllä elämys teatterissa - tuo Les Mis kuulosti hyvältä! Elokuvissa ei aina päästä ihan samaan, vaikka tehosteet ja lavasteet ovatkin hienommat.
PoistaNiin, ja tuosta Anna Kareninasta tuli vähän mieleen muuten Coco Avant Chanel.
Rentoa viikoloppua!