Maddy on siis seitsemän ja puolivuotias tyttönen.
Kun muutin yksin asumaan, minulla oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus ottaa koira. Listasin asioita puolesta ja vastaan koittaen miettiä, miten koiran ottaminen vaikuttaisi elämään seuraavan viidentoista vuoden aikana...
Annoin asian hautua, mutta silti se nousi aina uudestaan mieleen ja keskusteluihin.
Jotenkin kummasti listan kärkeen nousi chihuahua sen pienen koon ja kuitenkin vilkkaan sekä temperamenttisen luonteen vuoksi. Suhteellisen vaativa luonne ei ehkä ole kaikkein paras valinta ensimmäiseksi koiraksi, mutta otin riskini.
 |
| Maddy 8-viikkoisena |
Luovutusikä sattui sopivasti kesäloman yhteyteen ja niin alkoi harjoittelu koiranomistajana.
Tämä on tosiaan ensimmäinen koirani, enkä ole ehkä niin tiukka ja pitkäjänteinen kouluttaja... Mutta aika hyvin me olemme selvinneet, vaikka Maddyn luonneskaalaan kuuluukin niin kiltteys ja älykkyys kuin voimakas itsetietoisuus ja sinnikkyyskin.
Nyt olisi vaikea kuvitella arkea ja elämää ilman tuota pikkuista. Sen kanssa ulkoilu pitkillä lenkeillä ja touhuaminen on kuitenkin niin iso osa ja ilo arkea. Se ei tosiaan koskaan haaskaa mahdollisuutta villiin leikkiin, kuten kuvasta näkyy. Se tunnistaa tusinan lempilelujaan, jotka se osaa tuoda pyydettäessä eikä se luovuta ennen kuin Pörri, Helli, Tiku, Reiska, Rekku tai korva on löytynyt...
 |
| Paini Reiskan kanssa |
Ja ei, en ole koskaan istunut sen päälle. Saahan sitä ja sen koipia vähän varoa, mutta kyllä siihen tottuu.
Ja ne vaatteet...on tuolle tullut hankittua jotain joskus osittain vitsilläkin, mutta nykyään aktiivisemmassa käytössä on enää kurapuku, villapaita ja ns. loimi, joilla pärjää mainiosti talvella. Kyllä sillä on myös fleesetossut, jos on -15 astetta pakkasta - se tekee stopin ilman niitä ;)
 |
| Poseeraus rakkaimman Pörri-lelun kanssa. Ensimmäinen lelu, still going strong! |
 |
| Näinkö se Tuilersies-poseeraus meni? Kävimme yksi kevät kahdestaan Pariisissa, kun en jaksanut säätää hoitopaikkojen kanssa. |
 |
| Vastapainoksi marjaan |
 |
| Tämä kuva on omistettu Norpalle & Laivakoiralle |
 |
| Mitäs siinä räpsit niitä kuviasi? |
Rennompia otoksia
 |
| Aika, jolloin sain vielä nukkua sängyssä... |
 |
| Myös toinen puolisko ja Maddy tulevat hyvin juttuun, vaikka jälkimmäinen olikin reviirillä ensin |
Kiva tutustua Maddyyn! Meillä on parsonrusselinterrieri, jota ei enää niin vain otetakaan matkoille mukaan - paljon kätevämpi olisi tuollainen lähes taskukokoinen tyyppi :-)
VastaaPoista:) Niin tuosta pienestä koosta on kyllä hyötyä - Maddy mahtuu mukaan lentokoneeseen ja on muutenkin helppo napata mukaan mihin vain.
PoistaOnpas söpö! Oma koirakuume vaan kasvaa=)
VastaaPoistaVoi herravarjele ku ihana tyyppi! Mulla on tosiaan tuo harlekiini-villakoira joka saa jatkuvasta ihmetystä lenkeillä että miten se voi olla kaksivärinen. Suuri sielu pienessä paketissa; suuttuu/loukkaantuu mistä milloinkin ja menee sitten mököttämään sängyn alle. :)
VastaaPoista:) Kuulostaa tutulta, mahtavia karaktäärejä nämä pienet.
PoistaOi miten söpö hän on...
VastaaPoista:) onhan tuo.
PoistaIhana Maddy! Ja todella hienot kuvat :)
VastaaPoistaNiin, noista saa vähän fiilistä Maddyn touhuista :)
PoistaAwwww, mun sydän sulaa <3 <3 Ihana Maddy <3
VastaaPoista:)
PoistaVoi miten ihana Maddy. <3 Tästä postauksesta tuli niin hyvä mieli ja hymy huulille. Hauskin juttu oli tuo venekuva, joka on omistettu Norpalle ja laivakoiralle, repesin täysin. :D
VastaaPoistaHahaa, arvostan! Voi mikä suloinen pieni hauveli, kiitos Mikko, että esittelit hänet. :)
PoistaRiina, toi oli yllättäen munkin suosikkikuva. :D
Riina :) Ja tuo kuva on muuten otettu sieltä teiltä päin, kun olimme kesällä käymässä!
PoistaNorppa No tuo 'vene' ei ihan vastaa Laivakoiran kotia ja tuo oli ensimmäinen kerta kun Maddy on ollut vesillä. Mutta sopii hyvin tähän kaverikuvaan :)
Ehkä Maddy seikkailee jatkossa vähän useammin täälläkin.
Niin vähän katselin, että näyttää aivan saimaalta. Muistelin että viime kesänä täälläpäin olitte ja silloinkin taisi jotain soutuvenekuvia vilahtaa. :)
PoistaJoo samalta reissulta, olin itsekin silloin pitkästä aikaa soutelemassa. Toivottavasti ehditään sinne taas keväällä/kesällä!
PoistaHih, mikä kuinka ihana söpöliini!
VastaaPoistaTodella suloinen!!! (Jopa minusta, vaikka en olekaan koiraihminen.) ;)
VastaaPoista:) Itseasiassa on Maddyssä välillä vähän kissamaisia piirteitä.
PoistaVoi sulla on tällainen ihanuus!! Ihan ylisöpö :)) Ja tästäedes lisää kuvia Maddysta!
VastaaPoistaJoo :) varmasti tulee näkymään vähän enemmän jatkossa!
PoistaIhan mielettömän suloinen toi viimeinen kuva!
VastaaPoistaOn se, ja siinä on tärkeimmät tyypit :)
PoistaTärkeimmistä tyypeistä saa usein niitä parhaita kuvia :)
Poista:) Totta!
PoistaHih mikä hauska kuva omistettu Norpalle ja laivakoiralle!:) Ihana Maddy:) Täällä yritetään kovasti suostutella toista puoliskoa koiran hankintaan sitten kun muutto isompaan asuntoon on ajankohtainen, mutta ihan vielä ei ole lämmennyt.. No, onneksi tässä on vielä aikaa;)
VastaaPoistaJoo, kiva kun Maddylläkin on jo blogiystäviä :) No vielä on aikaa suostutella... Tai sitten menette vain katsomaan pentuja, niin eiköhän se ratkaise tilanteen ;)
PoistaVoi miten syötävän suloinen Maddy! Koira olisi ihana, mutta emme voi sairauksien takia ottaa, meillä siis konnaherroja kaksin kappalein. Mutta kyllä noin suloinen koira peittoaismennen tullen konnat seurallisuudessa ja suloisuudessa! Voi ja tuo viimeinen kuva oli ihana! Olispa omakin olo joskus noin rento ja lötkö =)
VastaaPoista:) Niin, no konnat eivät aina ole ehkä niin seurallisia, mutta vaivattomampia varmasti! Mutta hienoa, että on lemmikkivaihtoehtoja kaikille.
PoistaNo älä muuta sanoa, joskus olisi kiva käpertyä sohvannurkkaan tai jäädä päiväksi pesään makoilemaan...
Ajattelinkin, että se voisi olla chihu :) Ihana koiruus, ja Maddy on ihana nimi. Hienot kuvat, mun mielestä parhaat ovat ehdottomasti Maddy Pariisissa (!!!) ja paini Reiskan kanssa :DDD. Lisää Maddya vaan postauksiin, kiitos. Hyvää vklopun jatkoa, Tuula
VastaaPoistaJoo... Eikö omistaja ja lemmikki yleensä muistuta toisiaan ;) Niin, ja Maddy ei tule Ruotsin kuningasperheestä vaan toisesta pienestä ja sisukkaasta - Madonnasta. Joo tuo Pariisi-kuva on aika hauska muisto, kun oltiin vähän yhdessä humputtelemassa ;) Rentoa sunnuntai-iltaa sinne!
PoistaMulle tuli tosiaan tuosta nimestä nää Ruotsin kuninkaalliset mieleen, mutta että Madonna, wau!!! Muuten, nyt sun pitää avata sitten myös Maddyn garderoopi meille lukijoille. Varmasti Maddylla on hienot talvivaatteet? Mun koiralla on Burberryn villakangastakki, edellisen koiran peruja, ja varmaan kohta 20 v vanha, mutta vieläkin on upea kuin mikä. Hyvin usein tulee lenkillä kehuja, kun koiralla on niin hieno ja miehekäs (poikakoira) takki. Maddyn garderoopi kehiin, pliis :):)
PoistaIhan vaan asian ulkopuolelta. Mikähän siinä on, että nykyään kaikki ihmiset puhuvat myös eläimistä hän-muodossa. Mediakin käyttää hän-muotoa. Mulla se tökkii pahasti ja pistää silmään ja korvaan. Itse käytän aina se-muotoa, niinkuin sen kuuluukin olla. Ainakin näin mulle koulussa opetettiin. Käytetäänkö esim. englannin (tai ruotsin/saksan jne) kielessä muotoa it vai he/she, kuka tietää??? Kuvittelisin, että se on he/she. Ehkä tuo hän-muoto on tullut siitä sitten suomen kieleenkin. Tuula
Moni on ajatellut samaa, niin ajattelin oikeista sen heti :)
PoistaNo ei Maddyllä kyllä ole niin montaa ihmeellistä juttua... Enemmänkin käytännöllisiä, mutta kyllä se kurapuvussakin näyttää aika sympaattiselta :)
Joo itsekin punnitsin mitä muotoa käyttää. Se on jotekin vähättelevä, vaikka oikein onkin.
Hän taas vähän tärkeilevä... Hankalaa!
Voi mikä ihanuus. Tuollaisen ottaisin kyllä heti. Pienet koirat on NIIN syötävän suloisia.
VastaaPoistaNiin, vaikka ei pidä ulkokuoren hämätä ;)
PoistaApua, aivan liian suloinen! Ja miten siistiä, että Maddy on päässyt kanssasi Pariisiin, ihan huippua!
VastaaPoista:) No se oli kyllä aika hauskaa. Seikkailla vähän Helsinki-Vantaalla, Rue Saint-Honorélla eikä aamulenkeillä Pariisin kaduilla ollut mitään vikaa. Piti vain hankkia oma passi hänelle tuota varten...
PoistaMun koira (villis) oli kanssa jo 11 kk vanhana Ranskassa lomalla. Nyt se on 3 v, ja ryökäle on kasvanut aika isoksi ja painavaksi (reilu 6 kg), joten on siinä ja siinä voiko sen ottaa enää kabiiniin. Eikä se enää varmaan ees mahdu siihen kantolaukkuunkaan. Ruumaan en pystyisi sitä ikinä laittamaan. Tämä minua hiukan harmittaa, kun siitä piti nimenomaan tulla matkakoira. Nyt on matkoille lähtiessä tosiaan säätämistä. Chihu on siinä mielessä mainio, että se menee vaikka käsilaukussa. Tuula
PoistaNo sinun pitää trimmata se ja laittaa kevyin mahdollinen laukku, niin eiköhän vielä onnistu - toivotaan!
PoistaEn voisi myöskään IKINÄ laittaa lemmikkiä ruumaan tai viedä koirahoitolaan jossa on häkit...
Kun Maddyltä poistettiin hampaita, niin vaadin, että saan hakea sen kotiin ennen kuin se herää kokonaan.
Muuten tuosta Ranskan reissusta. Me oltiin Biarritzin ympäristössä, ja siellä koiriin suhtauduttiin todella ystävällisesti. Esim. mennessämme ravintolaan, siis sisälle, niin koiralle tuotiin heti vesikuppi lattialle (ei sentään pöydälle). Aina asioidessamme ravintoloissa ym. kysyin aina ensin, että saako koira tulla, hlökunta katsoi vain ihmeissään että of course. Samoin putiikeissa ym. koiralle tuotiin myös usein vesikuppi, ainoastaan uimarannalle päiväsaikaan ja ruokakauppaan koira ei saanut tulla. Ja kaikki tahtoivat aina lirkutella koiralle. Oliko Pariisissa samoin? Sitähän sanotaankin, että jos koira saisi päättää se lomailisi aina Ranskassa, se on koirien paratiisi. Tuula
PoistaSaimme kyllä aikalailla samanlaista palvelua. Oli niin outoa mennä kahvilaan tai syömään Maddyn kanssa... Jotenkin vaistomaisesti pidin sen kuitenkin aina vähän sivussa tai jemmassa. Täältä Suomesta on kuitenkin tavat niin päällä - hyvä kun saa kävellä Stockalla edes Delin ohi. Ainoa mihin emme päässeet oli YSL:n näyttely... Siellä oli laukkujen tarkastus, niin en saanut edes salakuljetettua :)
PoistaIhana ihana Maddy !!! Nyt kyllä taas oma koirakuume kasvaa. Joululomalla melkein jo ostin meille Chihuahuan, mutta mietin vielä olenko valmis sitoutumaan. Lapset kyllä kovasti haluaisivat. Itselläni ei ole koskaan ollut koiraa, ellei lapsuudessani meillä asustellutta äitini kiinanpalatsi koiraa tai sisarellani myöhemmin olleita 2 dobermannia lasketa. Äitini koira taisi inhota minua, hän mm. piilotti kenkäni ollessani 1 v. ja vei äidille oman remminsä. Selvä merkki ettei minua, uutta tulokasta kaivattu kävely retkille :D
VastaaPoistaNiin, no kyllähän tuo sitoo. Ei voi mennä suoraan töistä mihinkään ja matkojen ajaksi saa aina säätää hoitopaikkaa... Enkä esimerkiksi lähtisi mielelläni monta viikkoa kestävälle matkalle.
PoistaMutta kiva jos teillä lapset ovat sen verran isoja, että pystyisivät käsittelemään pikkuista ja auttamaan ulkoiluttamisessa.
:) No ei kai sentään inhonnut, mutta sillä oli mielipiteitä...
Voi ei miten suloinen! Huomio kiinnittyi kyllä monessa kuvassa ylipitkiin kynsiin...
VastaaPoistaAi pitääkö niitä leikata :) Tuossa kuvassa on tosiaan jäänyt vähän liikaa taukoa edellisestä kynsihoidosta... Näin talvella pitäisi tosiaan leikata niitä paljon useammin, kun asfaltti ei kuluta niin tehokkaasti kuin kesäisin.
PoistaVoi ihana <3 Mulla on perhoskoira, joka ei valitettavasti voi luonani asua kun opiskelen ja käyn töissä, eikä soluun edes saa koiraa ottaa. Koirani sai kuitenkin hyvän kodin maalta äidin luota, siellä on kolme isompaa koiraneitiä kavereina ja vapaana ulkoilua päivittäin metsässä :)
VastaaPoistaKansa vaatii lisää kuvia Maddysta blogiin! :)
Aijaa - no mutta kiva, että se on hyvässä hoidossa ja siellä on kavereita myös! Itsekin olin kyllä vähän helisemässä opiskeluaikana, kun oli koulua ja töitä parina iltana viikossa...
PoistaJoo, eiköhän tassuantura-tyttöä tulla näkemään täällä astetta enemmän.
Kivaa sunnuntai-iltaa!
Awwwww, en kestä, ihana tyyppi! Tuommoinen taskukoko olisi kyllä kätevä: meidän kaksi "vauvaa" on huskyja (à 20 kg) joten niiden kanssa ei voi reissata kuin autossa/laivalla: lentokone ei tule kyseeseen kun en itsekään ruumaan laittaisi ellei olisi tyyliin muutto Australiaan edessä. Meiltä viimeksi viikonlopun Lontoon-reissun takia kyseltiin että eikö olisi helpompi laittaa koirat hoitolaan kuin ajaa 250 km niitä maalle hoitoon. Ei tulisi kyllä mieleenkään viedä mihinkään outoon paikkaan häkkiin jos (ja kun!) mikä tahansa muu vaihtoehto on olemassa. Mutta sylikoiria on meidänkin tytöt, kauheen pitkään ei vaan jaksa kanniskella ;)
VastaaPoistaMä repeilin tolle ekalle lelulle "still going strong": meillä pehmot kestää noin 15 min ja sitten on aika hyvin yleensä käsitelty ;)
Toivottavasti nähdään suloista Maddya aina välillä mukana kuvissa :) rapsuja tytölle!
Niin tuo hoitopaikka on tosiaan aina vähän haastava. Onneksi on muutamia supertyyppejä ketkä auttavat! Tuntuu vain aina vähän ikävältä vaivata toisia...
PoistaNiin totta - olen toki yllättynyt, että Pörri on vieläkin ehjänä, vaikka se on saanut kyytiä ja hammasta aika paljon, mutta ei kuitenkaan ihan sillä voimalla kuin teillä...
Kivaa alkavaa viikkoa ja Maddy kiittää terveisistä :)
Ihana, ihana Maddy! Miksi olet niin kauan salaillut koiraasi meiltä, vai eikö Maddy halua että hänestä välittyy julkisuudenhakuinen kuva? :)
VastaaPoistaTosi söpö kyllä.. Aika kiva bonus sekin että voi ottaa koiran laukkuun ja lähteä Pariisiin. Voin kuvitella että myös kahvittelu matkalla sujuu helpommin kun mukana on chicu eikä esim. yli kolkytkiloinen Rhodesiankoira mikä meillä tällä hetkellä on listalla ykkösenä.
Kuvat oli as usual tosi hyviä, mun suosikki oli kuitenkin soutuvenekuva, aivan mahtava! :)
No näköjään sitä jakaa tänne vähän enemmän nykyään kuin alunperin ajattelin :) Ja pitäähän pikkuista suojella ;)
PoistaTuo rhodesian on kyllä näyttävä, mutta ei tosiaan ehkä ihan niin helppo kuljettaa mukana...
Facessa jo hehkutinkin, mutta miten ihana, suloinen Maddy! Onko se ihan puhtaanvalkoinen, ei muutta väriä missään?
VastaaPoistaTässä Maddy viimein on. Sillä on selässä kolme täplää ja korvat on myös beiget.
PoistaNyt se on kyllä vähän musta/harmaa vatsasta, kun tuolla on niin kuraista :)
Voi että, tollasen Maddyn kanssa kelpaiskin humputella Pariisissa. Mikä kaunotar!
VastaaPoistaOli kyllä hauska reissu! Ja hei kiitos, mahtavaa löytää blogisi! Odotan innolla Pariisi-tunnelmia & -vinkkejä. Ja toki lapskoussinkin resepti maistuu ;)
PoistaIhana söpö Maddy <3 Rapsutuksia sinne :)
VastaaPoistaVeeran kanssa samaa mieltä, veneilykuva ihan suosikki (omistuskirjoitus varsinkin) ;D Ranskassa on ihanan helppoa pienen koiran kanssa, sillä toisen saa ottaa minne vaan mukaan <3
Kiitos rapsutuksista - samoin sinne pikkuiselle!
PoistaAiniin, sinulla on varmasti vielä enemmän kokemuksia tuosta koiran kanssa reissaamisesta!
Voi miten suloinen tyyppi! Chihuherra Kookos lähettää täältä terkkuja, on nuo pikkuiset vaan niin ihania!
VastaaPoistaJa ei, minäkään en ole istunut ikinä koiran päälle - sitä minultakin aina kysytään :)
Kiitos samoin sinne!
PoistaJoo, välillä kuulee mielenkiintoisia kysymyksiä näistä pienistä... :)
Kivaa päivää!
Soma silkkitassu =) Itse olen enemmän metsästyskoiraihminen, ja olen tottunut käyttökoiran luonteeseen. Miellyttämisenhalua, helppoa koulutettavuutta jne. Muutamalla kaverilla on chihuja ja niitten luonne jotenkin ei istu siihen pieneen ja söpöön pakettiin - ihan käsittämätöntä miten kova pää
VastaaPoistapikkuruisella karvakorvalla voi olla! Hauskoja temperamenttisia tyyppejä, mutta jotenkin menee ihan yli hilseen. :D
Ahkerasti matkustavalle pikkukoira on aika ehdoton, jos ei ole jotain luottohoitajaa jolle koiran voi aina kysymättä lykätä. Aika harva on niin onnekas että sellainen paikka on olemassa. Onhan se ihan mielettömän näppärää kun voi napata koiran olkalaukkuun ja lentää tai muutoin reissata minne vaan. Teepä sama 40-kiloisen noutajan kanssa...sitä kuolan ja huohotuksen määrää! :p
Joo, nuo eivät aina ole niin lutuisia miltä päälle päin näyttää ;) Tuo hoitopaikka on kyllä aina vähän haaste, olipa miten pieni koira tahansa. Aina saa vähän jännittää kenelle sopii ja kehtaako taas kysyä....
PoistaPaljon on kieltämättä yhdennäköisyyttä teidän neidissä ja meidän blondeissa (:
VastaaPoista